• Etsijä -lehti

The Church of Kakko – kun uskonto ja urheilu kohtaavat



Urheilu on merkityksellistä. Se tarjoaa lohtua, toivoa ja esikuvia. Urheilijat ovatkin parhaimmillaan merkityksellisiä miljoonille ihmisille. Esimerkiksi NBA-koripalloilija Kobe Bryantin menehdyttyä traagisessa lentokoneonnettomuudessa tammikuussa yhdessä 13-vuotiaan tyttärensä Gianna Bryantin ja seitsemän muun henkilön kanssa, kävi selväksi, kuinka tärkeä esikuva huippu-urheilija Bryant oli ollut lukemattomille ihmisille. Emil Elo kirjoitti Kauppalehteen kolumnin ”Kobe Bryant oli yksi Jeesuksista” (3.2.2020). Otsikko kuvaa hyvin Bryantin merkitystä, sekä uskonnon ja urheilun suhdetta. Tässä artikkelissa käydään läpi muutamia muitakin esimerkkejä.



Kuvassa värikäs oranssin ja sinisen sävyinen maalaus hymyilevästä Kobe Bryantista.
Kobe Bryant Kuva: Celeste Lecaroz


Palvotut rukoilevat ”puolijumalat”


Katsoessani vuoden 2020 snookerin maailmanmestaruuskisoissa pelaavan lajilegenda RonnieO’Sullivanin peliä, ymmärsin, mistä ajatus urheilijoiden puolijumalien kaltaisista lahjoista kumpuaa. Aki Kauppisen selostamassa MM-finaalissa O’Sullivan ylsi kuudennetta kertaa maailmanmestariksi muutamasta epätoivoisesta ”hit and hope” -tyylisestä lyönnistä huolimatta, jättäen pettyneen Mark Selbyn toiseksi. Finaalin jälkeen nähtiin draamaa, kun Selby kertoi kokeneensa O’Sullivanin epätoivoiset lyönnit epäkunnioittavana itseään ja koko peliä kohtaan. Ronnie O’Sullivanin kaltaiseksi oman lajinsa huipuksi tai ”puolijumalaksi” voidaan kutsua myös esimerkiksi tenniksen moninkertaista Grand Slam -voittajaa Roger Federeriä.


Urheilu tuo esiin eri uskontoja.

Urheilukentillä näkee toistuvasti rukoilevia pelaajia, valmentajia sekä katsojia. Menestyvät urheilijat voivat toimia esikuvina myös uskonnon saralla. Näin on käynyt esimerkiksi Liverpoolissa menestyksekkäästi pelanneen Mohamed ”Mo” Salahin kohdalla. Salah on voittanut useita parhaan pelaajan sekä parhaan maalintekijän palkintoja. Lisäksi hän on Englannin Valioliigan hallitseva mestari ja Mestarien liigan 2019 voittaja yhdessä joukkueensa Liverpoolin kanssa. Mo Salah onkin yhtenä tämän hetken parhaana jalkapalloilijana inspiroinut todistettavasti joitakin faneja kääntymään muslimiksi. Salahin menestyksen tarjoama uskonnollinen inspiraatio näkyy myös Liverpoolin peleissä, joissa voi kuulla fanien laulavan ”I’ll be a Muslim too” -laulua:


”"If he's good enough for you, he's good enough for me.

If he scores another few, then I'll be Muslim too.

If he's good enough for you, he's good enough for me.

Sitting in the mosque, that's where I wanna be!

Mo Salah-la-la-la, la-la-la-la-la-la-la."



Jalkapallo ja Maradoniaaninen kirkko


Paavi Johannes Paavali II on todennut jalkapallon olevan kaikista joutavista asioista ehdottomasti kaikkein tärkein. Jalkapallosta pitäneen paavin kannattamaa joukkuetta on arvuuteltu pitkään, mutta paavin lempijoukkueeksi on nimetty ainakin kuusi eri vaihtoehtoa, joten selvää vastausta kysymykseen ei ole.


Paavin puheiden lisäksi jalkapallo voi näkyä myös jumalanpalveluksissa. Sunderland A.F.C-jalkapalloseurasta kertovassa ”Sunderland ’Til I Die” -dokumentissa näytetään, miten paikallisessa jumalanpalveluksessa pappi esirukoilee seuran ja sen tarjoaman yhtenäisyyden puolesta. Kirkossa kävijöistä osa on pukeutunut myös Sunderland A.F.C:n kaulahuiveihin. Sunderlandissa pidetty jumalanpalvelus ei ole ainoa laatuaan, sillä ainakin hollantilainen pappi Paul Vlaar on pitänyt jalkapallomessuja. Vuonna 2010 Vlaar pidätettiin virastaan, kun hän oli pitänyt jalkapallon MM-kisojen alla oranssiin pukeutuneena jalkapallomessun, jossa rukoiltiin Hollannin maajoukkueen puolesta. Vlaarin toimintaa ja jalkapallomessua pidettiin epäsopivana ja liian maallisena toimintana pyhään tilaan.


Myös Englannin Valioliigassa pelaavan Arsenalin entinen valmentaja Arsène Wenger, on verrannut valmentajana toimimista pappeuteen The Telegraphille antamassa haastattelussaan. ”Oletko valmis uhraamaan elämäsi? Se on kuin olisit pappi. Olet jalkapallopappi.” (Lainaus suomeksi Valioliiga.com.) Wenger painottaa vakaumuksensa olevan Arsenalissa ja uskoo valmentamisen kehittävän häntä ihmisenä.



Betoniseinään maalattu näköiskuva tummahiuksisesta argentiinalaispelaaja Maradonasta nuorena.
Diego Maradona pelasi pelinumerolla 10. Kuva: Wikipedia


Uskontotieteilijä Teemu Taira on tutkinut jalkapalloa uskontona. Jalkapalloa voidaan perustellusti pitää uskonnonkaltaisena ilmiönä tai jopa uskontona. Sen lisäksi jalkapallo on toiminut innoittajana uusille uskonnoille, kuten Maradoniaaniselle kirkolle (Iglesia Maradoniana). Uskontoparodia perustuu pitkälti kristinuskoon, erityisesti katolilaisuuteen. Uskonto sai alkunsa, kun vuonna 1986 argentiinalaista jalkapallolegendaa Diego Maradonaa kannattaneet kaverukset juhlivat Maradonan syntymäpäivää, Maradoniaanista joulua. Vuosia myöhemmin kirkko järjestäytyi.


Nykyään Maradoniaanisella kirkolla on oma rukouksensa sekä kymmenen käskyään, jotka pohjautuvat Isä meidän-rukoukseen sekä kymmeneen käskyyn. Uskonnolla ei ole omia tiloja, mutta sen temppeleitä voivat olla kaikki jalkapallostadionit. Maradoniaanista kirkkoa kutsutaan myös Maradonan vuoden 1986 MM-kisoissa tekemän käsimaalin mukaisesti ”Jumalan käsi” -kirkoksi. Maradona viimeisteli Meksikon maailmanmestaruuskisoissa Englantia vastaan tekemänsä ensimmäisen maalin kädellään ja nimesi sen myöhemmin ”Jumalan käsi” -maaliksi. Maali aiheutti aikanaan kohun ja kiristi entisestään Argentiinan ja Englannin välejä.



Diego meidän (suom. Panu Autio, alkuperäinen El Dios Nuestro)


Diego meidän, joka olet kentillä,

pyhitetty olkoon sinun vasurisi,

tulkoon sinun valtakuntasi,

ja tapahtukoon sinun jalkapallosi kaikilla maailman kentillä.

Anna meille meidän jokapäiväinen ilomme

ja anna petturitoimittajille heidän syntinsä anteeksi

niin kuin mekin anteeksi annamme Napolin mafialle.

Äläkä saata meitä kiusauksiin

vaan vapauta meidät *Havelangesta.

Diego.


(*Brasilialainen urheiluvaikuttaja ja Fifan entinen puheenjohtaja Joao Havelange.)



Michelangelon Aatamin luominen -maalaukseen perustuva kuva, jossa Aatamin käsi on puettu Diego Maradonan pelipaitaan.
Maradonan pelipaidan avulla tunnustetaan maradoniaanista uskoa. Kuva: Wikipedia


Maradoniaaniset käskyt:

  1. Pallo ei saa tahriintua.

  2. Rakasta jalkapalloa yli kaiken.

  3. Tunnusta ehdotonta rakkautta jalkapalloa ja Maradonaa kohtaan.

  4. Puolusta Argentiinan maajoukkueen paitaa ja kunnioita sen kansaa.

  5. Levitä Diegon sanaa kaikkialle maailmaan.

  6. Kunnioita temppeleitä, missä Diego on pelannut ja pyhiä pelipaitoja, joita hän on edustanut.

  7. Älä yhdistä Diegoa mihinkään yksittäiseen joukkueeseen.

  8. Julista kirkon sanomaa kaikkialla.

  9. Ota Diego toiseksi nimeksesi ja tee näin myös lapsillesi.

  10. Anna ensimmäiselle poikalapsellesi nimeksi Diego.



Jääkiekko – Pelastava Kaapo Kakko


Myös jääkiekkoa voidaan jalkapallon tavoin tarkastella uskontona. Maradona ei suinkaan ole ainoa urheilija, jolle on perustettu oma kirkko, sillä myös suomalaisen jääkiekkoilija Kaapo Kakon kunniaksi on perustettu oma uskonto The Church of Kakko (https://churchofkakko.com). Kakon kirkko pitää Turusta kotoisin olevaa jääkiekkoilijaa NHL-seura New York Rangersin valittuna pelastajana, joka tulee vielä nostamaan mestaruuspokaali Stanley Cupia. Ilosanomaa Kaapo Kakon taidoista jaetaan gifeillä, joissa Kakko tekee maalin.



Ralliauton kosketus


Rallissa paikan päällä olevilla katsojilla oli pitkään kunnia-asiana koskettaa ohiajavia ralliautoja. Tapa aiheutti paljon vaaratilanteita, sillä riski auton alle jäämiselle tai sormien menettämiselle oli huomattava. Tästä huolimatta ralliautoon koskeminen oli tärkeää. Tavassa voidaan nähdä rituaalisia piirteitä, joka toi koskijalle kunniaa ja mahdollisesti hyvää onnea. Ralliautoilun maailmanmestari Ari Vatanen ajoi vuoden 1985 Monte Carlo -rallissa tienpientareella olevaan yleisöön. Yhden katsojan jalka murtui. Vatanen kertoi kyseisen miehen tulleen myöhemmin kertomaan, miten hienoa hänestä oli, että maailmanmestari oli murtanut juuri hänen jalkansa. Vatanen ajoi kyseisenä vuonna lopulta Monte Carlon ylivoimaiseen voittoon.



Lähikuva vakava kasvoisesta tummahiuksisesta Ayrton Sennasta.
34-vuotiaana kuollutta Ayrton Sennaa pidetään edelleen kaikkien aikojen parhaimpana kuljettajana. Kuva: Wikipedia


Ayrton Senna – Jumalan nähnyt kilpa-ajaja?


Kaikkien aikojen parhaana kilpa-ajajana pidetty brasilialainen Ayrton Senna oli tunnetusti uskonnollinen. Senna kertoi luottavansa Jumalan johdatukseen ja kantoi Raamattua mukanaan matkoillaan. Hän väitti ajatelleensa itse Jumalan heiluttavan hänelle ruutulippua kisoissa. Ennen kuolemaansa San Marinon vuoden 1994 Grand Prix’ssä, Senna oli kertonut, Jumalan luvanneen hänelle, että sinä päivänä Senna tulisi näkemään Jumalan. Kisassa Senna ajoi nopeassa Tamburello-kaarteessa suoraan ja törmäsi nopealla vauhdilla kuolettavasti betoniseinään. Ayrton Sennan hautaa koristaa teksti: ”Mikään ei voi erottaa minua Jumalan rakkaudesta.”


Urheilua voidaan siis perustellusti tutkia ja jopa pitää uskontona. Samalla urheilu sisältää ja tuo esiin uskontoa, esimerkiksi jalkapallokentällä näkee toistuvasti rukoilevia pelaajia, jotka pyytävät menestystä ja kiittävät jumaliaan onnistuessaan. Urheilu voi tulla myös osaksi eri uskonnollisia yhteisöjä, esimerkiksi kristillisissä jumalanpalveluksissa voidaan pyytää siunausta oman kaupungin, kaupunginosan tai maan joukkueelle. Samalla uskonnolliset yhteisöt tarjoavat usein mahdollisuuksia harrastaa urheilua. Urheilu voi myös toimia inspiraationa uusille (parodia)uskonnoille.



Annika Hämäläinen



Kuvat: Wikipedia (Creative Commons -lisenssillä)


#urheilu #lokakuu2020