Vaikuttajanaiset –artikkelisarja tutustuttaa kolmeen suomalaiseen naiseen, heidän ajatuksiinsa kirkosta, työurastansa ja vaikuttamisesta. Nämä naiset ovat vaikuttajanaisia kirkoissamme, roolimallejamme seuraaville sukupolville.
Ensimmäisenä esittelemme pitkän ja arvostetun työuran evankelisluterilaisen kirkon monikulttuurisen työn asiantuntijana tehneen Marja-Liisa Laihian.
Vuosia ”rajaseututyössä” suomalaisuuden sekä kirkkojen ja yhteiskunnan rajalla työskenneltyään Marja-Liisa on nähnyt miltä meidän kirkkomme näyttävät maahan muuttaneiden silmin. Vuoden eläkkeellä olon jälkeen Marja-Liisa on myös nähnyt, miltä evankelisluterilaiset seurakunnat näyttävät seurakuntalaisen silmin.

Rohkeus tarttua ihmisoikeuksiin siellä, missä syrjitty ja karsastettu ihminen tarvitsee rinnalleen lähimmäisiä, kuuluu Marja-Liisan puheessa. Marja-Liisa uskaltaa olla ihmisen, marginaaliin työnnettynkin, puolella silloinkin, kun kirkko virallisesti ei ole. Siellä Jeesus on, ja siellä meidän tulee myös olla.
Työssä ja oman elämänsä arjessa Marja-Liisalla on ollut pyrkimys dialogisuuteen ja kuuntelemiseen, ja jos mahdollista, toisen ihmisen ymmärtämiseen. Ihmisten rinnalla kulkijana työuransa tehnyt Marja-Liisa tietää, kuinka tärkeää on mennä ihmistä lähelle.
Toivottakaa tervetulleeksi
Marja-Liisa katsoo surullisena evankelisluterilaisen kirkon kompurointia vastaanottamisessa ja tervetulleeksi toivottamisessa. Torjuvat katseet ja vastaanottamattomuuden tunteet aikaansaavat kipua ja surua. Uusi tulija voitaisiin toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, tutustua häneen ja kutsua heti seurakuntayhteisön aktiiviseksi toimijaksi.
”Miksi ihmisiä ei olla valmiita ottamaan vastaan?” Marja-Liisa pohtii. Omaseuraisuuden tarjoama mukavuudenhalu vie useimmiten voiton. Silloin myös menetämme jotain, mitä tarvitsemme ollaksemme eläviä Kristuksen seuraajia.
Erityistä huolta Marja-Liisa kantaa evankelisluterilaisen kirkon uskottavuudesta, kyvystä olla uskottava kirkko tänä päivänä. Marja-Liisa kuulee kirkon ulkopuolelta suoria kysymyksiä ja pyyntöjä: ”Olkaa kirkko.” Ihmiset kyselevät kaiken hyvän ja hyödyllisen toiminnan sijasta sitä, missä on hengellinen anti, eikö sitä ole missään? Marja-Liisa tietää, kuinka omien asenteiden työstäminen on elämän mittainen tehtävä. Tiedostamalla ja työstämällä asenteiden vaikutusta omaan toimintaan, voidaan voittaa esteitä ja ennakkoluuloja. ”Jeesus kannustaa meitä antamaan mahdollisuuden jokaiselle” Marja-Liisa korostaa. Hän kannustaa jokaista olemaan rohkea, ja ottamaan tuntuvia askeleita.
On uskallettava ystävystyä, mennä juttelemaan. Toisinaan riittää pelkkä katse kertomaan kohtaamisen merkityksellisyydestä. Tällaista pienten tekojen ja eleiden merkitystä arvostavaa elämäntapaa Marja-Liisa kutsuu ”pienten eleiden evankeliumiksi”.

Pitäkää huolta tärkeimmistä Uudessa elämänvaiheessa omistamisen vähentäminen ja elämän yksinkertaistaminen on ollut Marja-Liisalle vahva kokemus. Havainnointi on pelkistynyt näkemään sitä mikä on tärkeää, kaunista ja arvokasta.
Marja-Liisa tunnistaa itsessään suurta hengellistä nälkää, ja tietää kuinka se mitä kaipaa, ohjaa eteenpäin. Ortodoksinen spiritualiteetti, ja siihen kuuluva merkityksellisten asioiden, niiden pientenkin, etsiminen koskettaa vahvasti.
Antropologian kenttätyön menetelmät ovat tukeneet ihmiskeskeistä työtä läpi elämän. Edelleen Marja-Liisa tunnistaa havainnoivansa uteliaana ihmisten käyttäytymistä ja pyrkivänsä ymmärtämään heidän näkökulmiaan ja tapaansa elää.
Tärkeätä on pitää huolta omasta jaksamisesta. Jotta jaksaa ”kulkea Emmauksen tietä”, on muistettava ruokkia itseään sillä mikä on hyvää.
Tuija Samila, Riikka Porkola, Saija Kainulainen. Johanna Jomppanen ja Virpi Paulanto
Kuvat: Virpi Paulanto
Comentários