• Etsijä -lehti

Tim Sparv: ”Hiljaisuus ei ole vaihtoehto minulle”


”Urheilu voi muuttaa maailmaa, mutta se ei tapahdu, jos puhutaan ainoastaan pelistä, tuloksesta, suorituksesta, maalista jne.” -Tim Sparv

Kuva: Unsplash


Suomen jalkapallomaajoukkue Huuhkajien kapteeni Tim Sparv sekä yliopisto- ja kisapappi Leena Huovinen uskovat, että urheilu voisi antaa pelikenttien ulkopuolella enemmän. Yksittäisten urheilijoiden lisäksi he korostavat organisaatioiden ja urheiluliittojen vastuuta.



Politiikka kuuluu urheiluun


Leena Huovinen painottaa lähtökohtaisesti urheilun olevan monessa kohtaa myös poliittista, jo lähtien siitä, miten kunnissa järjestetään eri urheilumahdollisuuksia tai ylläpidetään urheilukenttiä ja hiihtolatuja. ”Niiden rakentamisestahan päättää aina kunnan päättäjät, jotka ovat poliittisesti valittuja henkilöitä.” Huovinen toteaa politiikan olevan jo osa urheilua, vaikka se ei ehkä aina ole selvää.


Huuhkajien kapteeni ja AE Larissan pelaaja Tim Sparv toteaa, ettei hänen mielestään tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen ole politiikkaa, vaan sen pitäisi olla itsestäänselvyys.


Huovisen mielestä urheiluun liittyvä politiikka olisi syytä tuoda paremmin esille, ettei syntyisi sellaista harha-ajatusta, ettei urheilussa ole politiikkaa. ”Joka kerta kun sanotaan, että politiikka ei kuulu urheiluun, se menee vähän mönkään.”



Urheilu ei ole oma todellisuutensa


Tim Sparv: ”Urheilu ei ole yksityinen saari yhteiskunnassa, vaikka jotkut haluavat, että se olisi.” Sparv näkee urheilussa paljon mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja sanoo ilahtuvansa aina kun joku uskaltaa ottaa kantaa. ”Urheilu voi olla niin paljon muutakin kuin pelkkää peliä. Viime vuosina olemme nähneet kuinka hyvin jotkut urheilijat ovat käyttäneet omaa ääntään. Tiedostamme, että monet nuoret ja aikuiset seuraavat meitä, ja se olisi mielestäni vastuutonta, jos emme yrittäisi, silloin tällöin, panna esimerkiksi ihmisoikeuksia etusijalle.”



"Sinun täytyy olla rohkea ja varautua siihen, että tulee paljon kriittistä palautetta, jos haluat olla enemmän kuin pelkkää urheilija. Se on osa tätä hommaa.”

Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tim Sparv. (Kuva: Suomen Palloliitto)


Samoilla linjoilla on myös Leena Huovinen: ”Urheilu on aika pitkään elänyt omassa todellisuudessaan, jossa vielä viljellään tätä, että minun ei tarvitse ottaa tähän kantaa. Eikä tarvitsekaan, sananvapauteen liittyy myös oikeus olla sanomatta.” Huovinen kuitenkin painottaa, ettei urheilumaailma voi aina ohittaa kaikkia ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa koskevia asioita. Hän uskoo, että urheilulla ja urheilijoilla voisi olla paljon isompi rooli ihmisoikeuksien puolustamisessa. ”Olisi tervetullutta, että urheiluväen sisältä nousisi myös enemmän puhetta oikeudenmukaisuuden, tasavertaisuuden ja kohtuullisuuden ajatuksista, jotka liittyvät politiikkaan. Se olisi valtava mahdollisuus. Se paikka on käyttämättä tällä hetkellä.”



Huovinen kertoo urheilun itsessään tarjoavan näitä paikkoja, esimerkiksi silloin, kun urheilukisoja järjestetään keinolla millä hyvänsä epäinhimillisiä keinoja kaihtamatta. Hän on itse ollut kisapappina mukana kahdeksissa eri olympialaisissa, joista ainakin Rion, Sotshin ja Pekingin olympialaisissa on pohdittu sitä, millä hinnalla mahtavat puitteet on rakennettu. Huovisen mukaan tilanteita, joissa urheilijat ovat turvassa kisakylässä, mutta aidan takana ihmisoikeudet eivät toteudu, voisi käyttää paremmin hyödyksi asioiden muuttamiseen.



Yliopisto- ja kisapappi Leena Huovinen (Kuva: Suomen evankelis-luterilainen kirkko)


Huovinen toteaa, ettei kannan ottaminen kuitenkaan ihan tavatontakaan ole: ”Jos tuntee urheiluhistoriaa, niin ihan lähtien Muhammad Alista, joka kieltäytyi lähtemästä Vietnamin sotaan tai Meksikon olympialaisista, siellä jo otettiin kantaa poliittisiin ihmisoikeuskysymyksiin.” Huovinen mainitsee, että myös suomalaisista urheilijoista on alkanut nousta kantaa ottavia ääniä, esimerkkinä hän mainitsee jääkiekkoilija Aapeli Räsäsen, jota kunnioittaa ja arvostaa paljon. Kuluneen vuoden aikana Räsänen on esimerkiksi vedonnut nuoria ottamaan koronan vakavasti. Lisäksi hän ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin aiheisiin Twitterissä sekä Aamulehden kolumnistina.


Tim Sparv kannustaa kaikkia tuomaan omia mielipiteitään esille sosiaalisen median rajusta keskustelukulttuurista huolimatta. ”Sävy voi välillä olla aika raju, jos otat urheilijana kantaa. Sinun täytyy olla rohkea ja varautua siihen, että tulee paljon kriittistä palautetta, jos haluat olla enemmän kuin pelkkää urheilija. Se on osa tätä hommaa.”



Urheilua ei saa tehdä hinnalla millä hyvänsä


Leena Huovinen kertoo ymmärtävänsä, miksi monet ovat hiljaa. ”Haluan korostaa, että ymmärrän sen, en ole sillä tavalla sinisilmäinen.” Huovinen toteaa, ettei urheilijoita pitäisi asettaa sellaiseen tilanteeseen, jossa he joutuvat pohtimaan, voivatko osallistua esimerkiksi kerran neljässä vuodessa pidettäviin olympialaisiin, jos ne pidetään paikoissa, joissa ihmisoikeudet eivät toteudu. ”Minun mielestäni näiden ylärakenteiden pitää huolehtia siitä, että urheilijat eivät joudu tekemään kerta toisensa jälkeen sellaisia ratkaisuja, että voinko minä mennä sinne. Vaan niiden pitäisi olla sillä tavalla hyviä ratkaisuja, että ei hinnalla millä hyvänsä sitä urheiluakaan tehdä.”


Myös Tim Sparv nostaa organisaatioiden merkityksen esiin: ”Isot organisaatiot laittavat urheilijat välillä ikävään paikkaan, kun he vievät kisat, turnaukset ja leirit sellaisiin paikkoihin missä ihmisoikeudet eivät ole kunnossa. Tuntuu siltä, että puuttuu halu keskustella urheilijoiden kanssa ennen päätöksentekoa.” Huuhkajien kapteeni Sparv uskoo kuitenkin tilanteen olevan menossa parempaan suuntaa: ”Urheilijat eivät ole enää pelinappuloita, jotka organisaatiot voivat viedä mihin tahansa, vaan heillä on myös vaatimuksia ja toivomuksia. Uskon että FIFA, UEFA, IOC ja kumppanit tajuaa tätä enemmän ja enemmän.”



”Ei tarvitse pelätä, kun menee sydämensä mukaan”


Leena Huovinen haluaa kannustaa kaikkia ihmisiä muistamaan, ettei silloin tarvitse pelätä, kun toimii sydämensä mukaan ja kuuntelee omaa ääntään. Hän muistuttaa, että oman arvomaailman vastainen toiminta voi heikentää myös urheilutulosta. Samalla Huovinen tiedostaa, että myös vaikuttamisella voi olla hintansa. ”Omaa sydäntään voi seurata. Ei pelkäisi turhaan, jos tietää, että on oikealla asialla. Toki hintansa sillä voi olla, että jos ei mahdu joukkueeseen tai jotain sellaista, niin sillä voi olla hinta. Mutta joku on viisaasti sanonut, että joka aamu pitäisi peiliin pystyä katsomaan levollisesti, että omat puheet, teot ja ajattelu on synkassa.” Huovinen on myös itse joutunut sietämään kritiikkiä, toimiessaan omien arvojensa mukaisesti. Huovinen on siunannut homo- ja lesbopareja sekä puhunut tasa-arvoisen rakkauden puolesta.


Kisapappi korostaa jokaisen ihmisen olevan yhtä arvokas, oli hänellä mitaleita kaulassa tai ei.

Kokenut jalkapalloilija Tim Sparv haluaa rohkaista muita esimerkillään. ”Nuorena paljon muu kuin futis ei kiinnostanut minua, mutta kokemus ja ikä ovat avanneet silmiäni. Futis on ollut koko elämäni mutta olen tajunnut, että jalkapallokentän ulkopuolella on toinen maailma, jota ei kannatta unohtaa. Olen kiinnostunut, mitä siellä tapahtuu ja jos media kysyy, mitä mieltä olen jostain, niin aion sanoa mielipiteeni. Hiljaisuus ei ole vaihtoehto minulle.”



Kaikille yhteisiä arvoja


Huovinen toivoo, että urheilun avulla pidettäisiin yllä hyvään ihmisyyteen liittyviä arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Huovisen mielestä kyseessä on meille kaikille yhteisistä asioita, joista ei tarvitse tehdä sen kummempaa numeroa. Kisapappi korostaa jokaisen ihmisen olevan yhtä arvokas, oli hänellä mitaleita kaulassa tai ei.


Tim Sparv nostaa esiin urheilun tarjoamat hyvät puolet: ”Urheiluympäristö on mahtava paikka. Toivon, että niin moni nuori kuin mahdollista saisi kokea sen. Urheilussa saat uusia kavereita ja opit työskentelemään yhdessä. Tapaat erilaisia ihmisiä ja opit kuinka tärkeää toisten kunnioittaminen on joukkuelajissa. Luot terveellisiä tapoja ja itseluottamuksesi kasvaa. Jos olet onnekas, pääset myös Suomen ulkopuolelle kokemaan eri kulttuureja, mikä kehittää sinua ihmisenä.”


Huovinen nostaa esiin, ettei kukaan pärjää yksin. Huipullekaan ei pääse ilman taustajoukon panostusta. Hän toivookin, että muut otetaan huomioon urheilukentän ulkopuolella, vaikka kentällä pyrittäisiinkin parhaaseen yksilösuoritukseen. ”Ihmisyyteen kuuluu, että me pidetään toisista huolta ja tietty kohtuullisuus, hinnalla millä hyvänsä emme voi myöskään tehdä asioita. Ei ne arvot ole varmaan urheilijalle yhtään sen erilaisia kuin ne ovat minulle, sinulle tai jollekin mummelille tuolla Tohmajärvellä. Ne liittyvät jotenkin tähän, että otetaan muut huomioon ja kunnioitetaan tätä elämää. Siitä se lähtee.”




Annika Hämäläinen


Kuvat: Suomen Palloliitto, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Unsplash.com


#urheilu #lokakuu2020

© 2019  Etsijä on Kulttuuri-, mielipide-, tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

 

Etsijä-lehden saavutettavuusseloste