Tilda Enne
Maailmanlaajuisesti useat kristilliset kirkot ja seurakunnat ovat ottaneet tekoälyn käyttöön jollakin tavalla ja muutamat sovellukset ovat herättäneet kiivastakin kansainvälistä keskustelua. Suomessakin kirkko on ottanut tekoälyn nyt osaksi kärkihankkeitaan ja seurakunnilla on ollut mahdollisuus käyttää tekoälyö työssään jo muutama vuosi.
Tuoreimpana kirkollisena käänteenä tekoälyn käyttöönotossa on 7. marraskuuta kirkolliskokouksen hyväksymä kärkihanke Digi@Kirkko. Sen tavoitteena on kehittää kirkon toimintaa edistävää tekoälykyvykkyyttä.
Porvoon seurakunnan viestinnästä vastaava pappi Ville Halkoluoto kertoo, että hän on käyttänyt työssään tekoälyä niin pappina kuin viestinnässäkin.
”Tekoäly on työkalupakissani yksi työkalu lisää ja käytän sitä enimmäkseen ideointi-kumppanina”, Halkoluoto kuvailee. Etsijä-lehden haastattelussa torstaina 12. joulukuuta Halkoluoto kertoo juuri valmistelevansa sunnuntain saarnaa tekoälyn kanssa.
”Ajatus ja idea on aina oma ja lähden sitä sitten työstämään tekoälyn kanssa.”
Kesällä 2023 Kirkkohallitus käynnisti tekoälytyöryhmän ja seurakuntien käyttöön on sittemmin otettu Microsoft Copilot-tekoälysovellus. Kirkko on siis jo jonkin aikaa mahdollistanut ja rohkaissut seurakuntia käyttämään tekoälyä.
Tekoäly on työkalupakissani yksi työkalu lisää.
Halkoluoto kuitenkin käyttää itse maksullista Chat GPT 4 -sovellusta. ”Copilottiin ei voi luoda omia agentteja eli ennakko ohjeita kuten Chat GPT:ssä, joten se ei ole aivan yhtä joustava”, Halkoluoto opastaa.
Tämä on hänelle tärkeää kirkon viestinnän toteuttamisessa, mutta muissa tehtävissä Copilot on täysin riittävä. Halkoluoto tekee esimerkiksi seurakunnan kuukausi-ilmoituksen tekoälyn kanssa, sillä se muuttaa näppärästi sisällöt oikean muotoisiksi ja ennakkoon tehdyt agentit tehostavat työskentelyä.
”Omaa erikoisosaamistani on teologia, eikä kukaan voi olla ammattilainen kaikessa. Viestinnän suhteen on hyvä sparrailla tekoälyn kanssa ja pyytää apua esimerkiksi tiedotepohjien ja rakenteen luomiseen.”
Halkoluoto kertoo, että heidän seurakunnassaan asenne tekoälyyn erityisesti Kirkkoherralta on positiivinen, vaikka Halkoluoto onkin heistä ainoa, joka käyttää tekoälyä aktiivisesti. Tavoitteena on kuitenkin toteuttaa keväällä koulutuksia, jotta muillekin seurakunnan työntekijöille tekoälyn käyttö tuntuisi helpommin lähestyttävältä.
”Yleensä kaikkien uusien teknologioiden kanssa on negatiivisia ennakkoasenteita ja pelkoja. Osan vaikeista tunteista aiheuttaa yleensä tiedon ja taidon puute, joten koulutukset ovat tärkeitä.”
Tekoälyn ulottuvuudet kirkon käytössä
Maailmanlaajuisesti kristilliset kirkot ja seurakunnat ovat kokeilleet tekoälyä seurakunnan tarpeisiin monin tavoin. Esimerkiksi keäkuussa 2023 Pyhän Pietarin kirkossa Saksan Fuerthissa tekoäly chatbot piti saarnan seurakunnalle ja marraskuussa 2024 Sveitsin Lucernessa tekoäly-Jeesus otti vastaan seurakuntalaisten synnintunnustuksia.
Halkoluoto pitää kuitenkin itse tärkeänä inhimillistä elementtiä tekoälyn käytössä. Hänen mielestään Chat GPT:n vastaus pyyntöön ”kirjoita minulle saarna aiheesta X”, on raskas ja paatoksellinen.
”Mielestäni se ei oikein ymmärrä mikä saarna on”, Halkoluoto kuvailee.
Hyödyllisiä tuloksia sen sijaan antaa pyyntö tarkastella jotain raamatun kohtaa analyyttisesti ja tarjoamaan siihen liittyviä näkökulmia. Tekoäly pystyy antamaan hyödyllisiä perspektiivejä ja huolitellun kieliasun sekä retoriikan, mutta sen tuottama sisältö on rajallista.
”Se, miten jokin raamatun kappale minulle pappina resonoi, ei tekoäly pysty tuottamaan. Eikä sen kuulukaan olla mikään vastausautomaatti.”
Kesäkuussa 2024 Suomen Pipliaseura etsi käyttäjiä testaamaan tekoälypohjaista Raamattuavustajaa, jota on kehitetty Pipliaseuran omaan ChatGTP -ympäristöön. Perspektiivejä ja tukea aktiivisille raamatunlukijoille ja käyttäjille suunnitellaan siis tälläkin hetkellä.
Uhka ja mahdollisuus
Chat GPT ja Copilot käyttävät molemmat generatiivisen tekoälyn kouluttamiseen vapaasti verkosta löytyvää materiaalia. Sana vapaasti ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkö sisällön tuottajilta olisi kysytty lupa heidän tuottamansa materiaalin käyttöön.
Tämän lisäksi tekoälyä käyttäessä pitää olla tietoinen tietoturva ongelmista, kuten henkilökohtaisten tai muiden herkkien tietojen antamista syötteeksi tekoälylle. Generatiiviset tekoälyt kouluttavat itseään annetuilla syötteillä, joten henkilökohtaiset tiedot päätyisivät näin vapaasti julkiseen käyttöön.
Halkoluoto näkee tekoälyn käytössä monia haasteita myös saavutettavuuden kannalta. ”Yleisesti ottaen uskon, että tekoälystä olisi hyötyä kaikille, kunhan sitä opettelee käyttämään. Se on siis mahdollisuus, mutta on siinä omat uhkansakin.”
Kirkon tulisi olla aktiivinen vaikuttaja lainvalmistelussa.
Halkoluodon mielestä seurakunnat voisivat ottaa aktiivista roolia tekoälya tuomien vaarojen opettamisessa niille, jotka eivät pysy teknologian mukana: ”Seurakuntamme on järjeestänyt ikäihmisille teknologiaan liittyviä tiedotustilaisuuuksia, missä on käyty läpi yleisiä verkkoon liittyviä uhkia, kuten tiedonkalasteluviestejä ynnä muita. Erityisesti diakonian kautta annettavalle tuelle on varmasti tarvetta.”
”Toisaalta, miten kirkkko pystyisi isona yhteisönä vaikuttamaan esimerkiksi lainvalmistelujen yhteydessä vaikka mainosrobottipuheluiden leviämiseen, siihen sanoisin, että kirkon tulisi olla aktiivinen vaikuttaja lainvalmistelussa, niin eettisestä näkökulmasta kuin ihan vain nostamalla esille ongelmakohtia, joita seurakunnissa näkyy.”
Comments