”Seinäsyöttö on tilanne, jossa pallollinen käyttää kanssapelaajaa ns. seinänä ohittaessaan vastustajan. Kanssapelaaja palauttaa pallon yhdellä kosketuksella.”
Vastustajana pelissä ovat vanhat asenteet naisurheilua kohtaan. Naisten jalkapallotoiminta on pelin alusta asti tehnyt tasa-arvon seinäsyöttöjä jalkapalloliitoille, mutta liittojen takaisinsyötöt eivät kuitenkaan ole huoliteltuja. Jalkapalloliittojen panostus peliin on keskinkertaista, eikä paljon puhuttu tiimipeli kulje vieläkään sujuvasti. Kanssapelaajan mielenkiinto on ”ammattilaisten” parissa, ei naisten jalkapallossa.
Ongelma on sama kuin monessa muussakin urheilulajissa: naisten urheilu nähdään ala-arvoisena verrattuna miesten urheiluun.
Tasa-arvoa asenteisiin
Naisten jalkapallo on noussut maailmalla tasa-arvoisempaan asemaan, vaikka matkaa on vielä jäljellä. Sata vuotta sitten jalkapallo ei sopinut naisen sosiaaliseen, biologiseen tai fysiologiseen muottiin, jonka yhteiskunta oli sille asettanut. Nämä vanhat asenteet näkyvät monessa eri urheilulajissa, mutta naisjalkapalloilijat tämän vastustajan naisjalkapalloilijat ovat jo haastaneet.
Jalkapallon supertähti Alex Morgan kertookin huomanneensa konkreettisesti naisten heikon aseman jalkapallossa: Vuonna 2013 Fifan palkintogaalassa johtoryhmän jäsenet eivät olleet tunnistaneet Morgania, vaikka tämä oli sijoittunut kolmanneksi parhaan pelaajan sarjassa. Oletus oli, että nainen jalkapallogaalassa on jonkun miespelaajan tyttöystävä.
Naisjalkapallossa myös ulkonäöllä ja seksuaalisella suuntauksella on ollut merkitystä menestykseen. Morgan edustaa perinteisiä kauneusihanteita ja on naimisissa miesjalkapalloilijan kanssa. Toisin on Morganin vanhan kollegan Abby Wambachin tilanne: hän nauttii myös jalkapallolegendan maineesta, mutta muun muassa seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi ei saavuttanut Morganin kaltaisen tähden asemaa.
Törkeät palkkaerot
Jalkapallossa on alettu kiinnittämään huomiota nais- ja miespelaajien palkkaeroihin.
Suomen naisten A-maajoukkue taisteli pitkään saadakseen samanarvoiset pelaajasopimukset miesten A-maajoukkueiden kanssa. Tasa-arvoinen sopimus solmittiinkin viime syksynä. Suomen lisäksi myös Brasilia, Australia, Norja ja Uusi-Seelanti maksavat samansuuruisia palkkioita mies- ja naispelaajilleen.
Tasa-arvoisen palkintojärjestelmän välillä on kuitenkin jättimäinen kuilu. Fifa ei ole vaatinut naisjalkapalloilijoille samansuuruista palkkaa, puhumattakaan palkintorahojen suuruuksista. Vuonna 2019 USA:n naisten jalkapallojoukkue voitti kultaa ja palkintorahaa jokainen sai noin 250 000 euroa. Vastaavasti miesten MM-kisojen kullan palkintorahaa jokainen joukkueesta saisi noin 1.1 miljoonaa euroa.
Tasa-arvoon on vielä matkaa
Fifa osallistui viime kevään kansainväliseen naistenpäivään kampanjalla, jonka mosaiikkikuva muodostui tasapuolisesti 48 naisen ja 48 miehen kuvista. Naistenpäivän slogan oli #eachforequal. Kauniin kuvakampanjan ja yhteishengen sijaan Fifalla olisi ollut myös mahdollisuus tehdä konkreettisia muutoksia tasa-arvon edistämiseksi jalkapallossa.
Kansainvälisenä naistenpäivä tapahtui myös Yhdysvalloissa. Naisten maajoukkue kyllästyi huonompiin kenttiin, hotelleihin ja palkkaukseen, vaikka tulokset olivat huomattavasti miesten joukkuetta parempia. Naisten maajoukkue haastoikin maan jalkapalloliiton oikeuteen sukupuolisyrjinnästä.
Muutoksen tuulia on siis ilmassa. Lajin suosion ja jalkapalloilijoiden omanarvontunnon noustessa on tasa-arvoa vihdoin alettu vaatia myös kentille.
Aino Vihonen
Kuvat: Pixabay ja Unsplash.com