• Etsijä -lehti

Jooga – elämää pienoiskoossa


UniSportin iyengarjoogan ja pilateksen opettajan Katja Liljan ensikosketus joogaan oli mahtava. Rakkaus joogaan ei kuitenkaan aina synny ensimmäisellä kosketuksella, vaan joskus sen syttyminen vie vuosia. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla eri joogasuuntauksia, jotta löytäisi sopivan lähestymistavan. Syyt harrastaa joogaa voivat vaihdella suuresti: toinen voi pyrkiä joogan avulla kehittämään mieltään ja toinen kaipaa vain fyysistä harjoitusta. Kysyimme Liljalta, millainen hänen joogapolkunsa on ollut, ja mitä jooga on.


Ennen haastattelua Lilja pitää UniSportin kautta iyengarjoogatuntinsa ulkona. Sää on vielä lämmin, mutta viileä maa jalkojen alla antaa uudenlaisen tuntuman joogaan. Kuva: Aino Vihonen

Joogapolun ensimmäinen etappi on päästä alkuun


Lilja löysi oman joogapolkunsa alun parikymmentävuotiaana Helsingin Tanssivintiltä, jossa hän oli jo vuosien ajan käynyt tanssitunneilla. Suomen joogakulttuurin pioneerit Petri Räisänen ja Juha Javanainen toivat tanssivintille ensimmäiset astangajoogan tunnit. Lilja hymyilee ja kuvailee ensikosketuksensa joogaan olleen mahtava ja harjoituksen kehollisen kokemuksen olleen hyvin voimakas.


Tanssi pysyi vahvana elementtinä Liljan harrastamisessa, mutta joogakokemus oli jättänyt pysyvän jäljen Liljan elämään. Astangajoogan lisäksi Lilja kokeili vuosien varrella useita eri joogasuuntauksia. Iyengarjoogaa Lilja harjoitteli lajin suomalaisen pioneerin, Anneli Rautiaisen, opissa ja tykästyi juurevaan ja askeettiseen, intialaisilta juurilta ponnistavaan joogasuuntaukseen.



Iyengarjoogan monimuotoisuus


Iyengarjooga on oppi-isänsä, B. K. S. Iyengarin (1918-2014) mukaan nimetty suuntaus. Tyypillistä suuntaukselle on asanoiden ja niiden erilaisten variaatioiden yksityiskohtaisen tarkka ja keskittynyt harjoittaminen. Asana tarkoittaa joogan asentoa tai fyysistä harjoitetta. Asanaharjoittelun lisäksi keskitytään myös pranaymaan eli erilaisiin hengityksenhallintaharjoituksiin.


Iyengar kehitti paljon erilaisia apuvälineitä harjoittelun tueksi. Erilaiset apuvälineet, kuten joogatiilet ja vyöt, ovatkin tulleet valtavirralle tutuiksi juuri iyengarjoogan kautta.


Apuvälineiden käyttö auttaa konkariakin huomaamaan aina uusia puolia harjoituksista ja niiden avulla omasta kehostaan ja kokemuksestaan. ”Iyengarjoogassa apuväline toimii usein kehollisen kokemuksen laajennuksena, jolloin välineestä tulee keskeinen osa tietoista havaintokokemusta," Lilja toteaa.



Kuva: Unsplash.com


Joogaaminen on monipuolista harjoitusta


Myös koronaviruksella on ollut vaikutusta harjoitteluun. Kaikki Liljan kurssit siirtyivät keväällä Zoomin kautta lähetettäviksi. Uusi väline onkin otettu ilolla vastaan, sillä sen mahdollistama yhteinen harjoittelu on ollut tärkeä yhteisöllisyyden vahvistaja ja harjoituksen ylläpitäjä haastavana aikana.


Toisaalta etäopetus ei täysin korvaa lähiopetuksen kehollisia kohtaamisia, henkilökohtaista opetusta ja läsnäolon mahdollistamaa vuorovaikutteisuutta. Myöskin apuvälineiden käyttöä joutuu kotioloissa rajoittamaan ja soveltamaan, koska kodeista harvoin löytyy joogastudioiden välineistöä ja tiloja.


Joogaharjoittelun sydän on itsenäinen harjoittelu. Tällöin voi esimerkiksi rauhassa reflektoida tuntemuksiaan ja harjoitteluaan. Joogaharrastuksen aloittaminen itsenäisesti saattaa kuitenkin olla haastavaa ilman konkreettisia ohjeita ja ohjaajan kehollista läsnäoloa, joten Lilja suosittelee varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa joogatunneille hakeutumista.



Kuva: Unsplash.com


Onko jooga vain palauttavaa liikuntaa?


”Jooga yhdistetään nykykielessä usein palautumiseen ja rentoutumiseen, mutta joogaharjoitus voi olla myös voimakasta ja elintoimintoja kiihdyttävää toimintaa”, Lilja huomauttaa ja jatkaa: ”Jooga opettaa elämän kiertokulkua ja erilaisiin olosuhteisiin sopeutumista.”


Yksi tärkeä ero joogan ja muiden fyysisten harjoittelumuotojen välillä on se, että joogassa harjoitellaan myös rauhoittumista ja paikallaanoloa. Joogaharjoittelu ei ole aina ”liikuntaa”, vaan se on myös rauhoittumista olemiseen.


Liljan oma joogarutiini on päivittäistä, mutta harjoitukset ovat hyvin vaihtelevia tyyliltään. Tärkeintä on ottaa huomioon, mitä oma keho tarvitsee.



Kehollista filosofiaa


Joogaan sisältyvät myös moraaliperiaatteet ja eettinen pohdiskelu. Joogaharjoituksessa elämän haasteet ja tunnetilat voi kokea ikään kuin pienoiskoossa ja rajatussa ympäristössä. Todellinen jooga tapahtuu kuitenkin joogamaton ulkopuolella.


Liljan mukaan suuri kysymys on, miten harjoittelu vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja tekoihin joogisten harjoitusten ulkopuolella.


”Joogaan liittyy vahvasti itsensä kultivoimisen periaate” -Katja Lilja

Kuva: Unsplash.com

Jooga on haaste


Joogan merkitystä pohtiessaan Lilja syventyy ajatuksiinsa. Hetken kuluttua hän toteaa, että jooga on haaste.


”Jooga on itsensä haastamista kohtaamaan uudenlaisia tilanteita ja olemaan totuudellinen, olemaan läsnä, olemaan kykenevä kuuntelemaan, ja olemaan keskittynyt. Jooga on minulle juurtumista ja kehollista itsensä oivaltamista. Harjoitukseen liittyy tietty askeettisen yksinkertaisuuden vaikeus, kauneus ja totuudellisuus.”, Lilja selittää.


Haasteet fyysisessä harjoituksessa toimivat metaforana itsensä kultivoimiselle myös muualla maailmassa: ”Kukaan ei ole pohjimmiltaan pelkästään hyvä ja tee aina oikein. Harjoituksen avulla voi kehittyä paremmaksi itsensä ja muiden kuuntelijaksi, paremmaksi opettajaksi, mutta myös paremmaksi tunnistamaan omia kehityskohteitaan joogamaton ulkopuolella.”




Aino Vihonen, teologian ylioppilas


Kuvat: Aino Vihonen, Unsplash.com


#urheilu #lokakuu2020

© 2019  Etsijä on Kulttuuri-, mielipide-, tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

 

Etsijä-lehden saavutettavuusseloste