Asunnottomuus on lisääntynyt Suomessa ‒ ”Arvot kovenee”, sanoo järjestön ohjaaja

Tilda Enne

Vuonna 2024 yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Kansainvälisesti Suomi on ollut malliesimerkki kodittomuuden vähentämisestä, mutta jotain on muuttunut. ViaDia Pirkanmaan Kadulta kotiin -hankkeen ohjaaja Kirsi Ohvo kertoo, miltä kodittomuuden tilanne näyttää järjestötyön silmin.

Haastattelussa ViaDia Pirkanmaan ohjaaja Teemu Karppinen

Kodittomuuden ennaltaehkäisyn ja poistamisen vastuu kuuluu kunnille ja hyvinvointialueille, mutta ViaDian Kadulta kotiin -hankkeen ohjaaja Kirsi Ohvo kertoo, että järjestöille jää paljon työtä kodittomien auttamiseksi.

”Erityisesti pitkäaikaiskodittomana on paljon henkilöitä, jotka eivät istu järjestelmän vaatimiin malleihin. Esimerkiksi, jos ei mene sovittuihin tapaamisiin tai on ongelmia pitää kiinni joistain sovituista asioista, voi pudota systeemin ulkopuolelle ja siinä järjestöjen työ on todella tärkeää”, Ohvo sanoo.

ViaDia Pirkanmaa ry on vuonna 2013 perustettu diakoniajärjestö, jonka asiakaskuntaan kuuluu vankilasta asunnottomaksi vapautuneita, kunnallisten palveluiden ulkopuolelle pudonneita henkilöitä ja pitkäaikaisia asunnottomia. ViaDia tekee auttamistyötä laajemminkin, mutta juuri asunnottomuuden tukea he toteuttavat Stea-rahoitteisen Kadulta Kotiin -hankkeen puitteissa.

Järjestö lähestyy kodittomuutta asunto ensin -periaatteella, eli vaikka kyseessä olisi moniongelmainen tilanne, missä koditon kaipaisi päihdekuntoutusta, mielenterveyden ja työllisyyden tukea, kaikki lähtee siitä, että ensin on oltava koti.

Vaikka lisääntynyt kodittomuus onkin tuonut lisää avuntarvitsijoita, ViaDialla ei ole antaa enempää asuntoja kuin aikaisemminkaan. ”Meillä on aina se tilanne, että hakemuksia tulee paljon enemmän, mitä meillä on resursseja antaa”, kertoo Ohvo. Tänä vuonna ViaDialla on tarjolla noin 20 asuntoa.

Kirsi Ohvo ViaDian toimistossa Tampereella.

Mikä on muuttunut?

Ohvon mielestä yhteikunnalliset muutokset sekä maailman tilanne vaikuttavat niin taloudellisesti kuin poliittisestikin tarjolla olevien asuntojen määrään ja taloyhtiöiden asenteisiin asukkaista. Hänen mielestään taloudellisesti epävakaina aikoina monille tulee suurempi tarve turvata oma omaisuutensa. ”Kyllä se vaikuttaa asenteisiin ja aiheuttaa sellaista, että arvot kovenee.”

Ohvo kertoo, että myös asuntojen haltuunotot ovat lisääntyneet: ”Se taitaa olla helpompi prosessi byrkoraattisesti kuin häätö.” Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että elämänsä suuntaa kääntävät asukkaat saisivat olla rauhallisessa ympäristössä, vaikka se aiheuttaisikin kulttuurisia yhteen törmäyksiä.

”Jos naapurustossa ei ole häiriökäyttäytymistä tai esimerkiksi päihteitä tarjolla, se helpottaa asiakkaidemme eteenpäin pääsemistä elämässä. Mutta esimerkiksi keskustan arvokiinteitöissä ei ole välttämättä totuttu siihen, että talossa asuu päihteistä toipuvia ja ihmisiä, jotka ovat asuneet teltoissa ja parkkihalleissa. Heillä on hyvin erilaiset elämäntavat.”

Suurimmalla osalla ViaDian asukkaista luottotiedot eivät ole kunnossa ja Ohvon mukaan tästä on alkanut tulla suurempi este asunnon saannille kuin aikaisemmin. Ennen ViaDian asumislausunnolla ja Kelan tuella sai helpommin aikaiseksi vuokrasopimuksia. ”Tässäkin asenteet ovat selvästi muuttuneet”, Ohvo sanoo.

Jos kaikki muuttuu elämässä turvattomaksi, on paljon vaikeampaa pitää paketti kasassa

”Osa asiakkaistamme on mennyt hyvin eteenpäin elämässä, mennyt opiskelemaan tai töihin. Yksikin ihminen on iso voitto. Yhteiskunnallisestikin se on iso asia, sillä moniongelmaiosuus ajaa myös rikollisuuteen ja vankila on yhteiskunnallisesti kallista.”

Siksi Ohvon mielestä onkin huolestuttavaa, että monista ennaltaehkäisevän tuen muodoista on leikattu raskaasti. Kolmannen sektorin järjestöiltä on leikattu tukia ja myös ihmisten tukien leikkaaminen aiheuttaa taloudellista turvattomuutta ja jopa köyhyyttä, mikä vaikuttaa mielenterveyteen ja elämän edellytyksiin.

”Eivät nämä tietenkään niin suoraviivaisia asioita ole, mutta onhan se nyt selvää, että jos kaikki muuttuu elämässä turvattomaksi, on paljon vaikeampaa pitää paketti kasassa. Ennaltaehkäisevästä tuesta luopuminen ei tule yhteiskunnalle halvemmaksi.”

Asunnottomuuden tilasta tällä hetkellä

ARA:n Asunnottomat 2024 -selvityksestä käy ilmi, että vuonna 2024 Suomessa oli yhteensä 3 806 yksinelävää asunnotonta, mikä on 377 enemmän kuin vuonna 2023. Yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 010 ja asunnottomia perheitä 110.

Asunnottomuus keskittyy pitkälti suurimpiin kaupunkeihin. Yli puolet Suomen asunnottomista oli Helsingissä, toiseksi eniten kodittomia oli Espoossa ja seuraavaksi Turussa sekä Tampereella. Pitkäaikaisasunnottomuus väheni useimmissa suurissa kaupungeissa, mutta Tampereella pitkäaikaisasunnottomien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Ohvon mielestä juuri lapsiperheiden kodittomuuden lisääntyminen on huolestuttanut Tampereella. ”Meillä ei juuri ole perheasuntoja tarjolla, joten on hyvin vähän mitä voisimme tehdä.” Tampereen kaupunki laati kesällä 2024 lausunnon, missä kaupunki ilmaisi huolensa Pirkanmaalla lisääntyneestä lapsiperhekodittomuudesta.

Lisäksi on kodittomuuden muotoja, mitkä eivät näy tilastoissa, piiloasunnottomuutta on hankala mitata. Ohvon mielestä piiloasunnottomuuttakin saattaisi olla nyt enemmän.

”On myös paljon tilanteita, missä ihminen ei itse ajattelisi olevansa varsinaisesti koditon, jos on kuitenkin kavereita kenen sohville voi mennä. Jos rekisterissä on joku osoite, niin eihän silloin paperilla ole asunnoton, vaikka käytännössä olisikin.”