• Etsijä -lehti

Tieteen ja uskonnon välillä ei ole ristiriitaa

Päivitetty: kesä 22

Raportti piispojen Tieteiden lahja -puheenvuoron sisällöstä



Etsijä tutustui Piispojen Tieteiden lahja -puheenvuoroon (2019) ja osallistui tiedekannanoton julkistukseen. Tämä artikkeli tiivistää kannanoton sisällön.


Piispojen puheenvuoron mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei näe tieteen ja uskonnon välillä ristiriitaa. Piispat painottavat tieteen ja uskonnon yhteistä päämäärää ihmisestä riippumattoman totuuden löytämiselle sekä tieteiden ja uskonnon pitkää yhteistä historiaa. Ensimmäisiä luomakunnan tutkijoita olivat munkit, uskonoppineet. Lisäksi luterilaisuudella on vahva yhteys tiedeyhteisöön jo syntynsä puolesta Martti Lutherin kautta.


Yhteys tiedeyhteisöön sekä positiivinen suhtautuminen tieteeseen on säilynyt, eikä evankelisluterilainen kirkko ole suinkaan ainoa. Valtaosa kristillisistä kirkkokunnista pitää luonnontieteen tuloksia yhteensopivana kristillisen teologian kanssa. Esimerkiksi roomalaiskatolisen kirkon, ortodoksisen, anglikaanisen, metodistien ja monien protestanttisten kirkkojen näkemys on, ettei tieteellä ja uskonnolla ole ylitsepääsemätöntä ristiriitaa.



Evankelisluterilainen kirkko painottaakin ”jumalallisen ilmoituksen olevan tärkein tiedon perusta pelastusta ja uudistamista koskevista asioista, mutta tieteen osoittautuneen luotetavaksi ilmiöitä selittämistä koskevissa asioissa.” Piispat korostavat myös yhteistyön merkitystä yhteiseen hyvään pyrkiessä. Kirkko pitää tiedettä liittolaisenaan ja näkee väitteet kristinuskon ja tieteen välisestä historiallisesta ja periaatteellisesta ristiriidasta virheellisinä. Piispojen kannanoton mukaan kristityn ei pidä suhtautua tieteeseen välinpitämättömästi tai neutraalistia, eikä hyväksyä tiedettä vähättelevää puhetta. Piispojen mukaan ”sokea usko on epäuskon serkku,” jatkuva vuoropuhelu tieteen kanssa on välttämätöntä, jotta usko ei vääristy ja ilmoitusta pystytään tulkitsemaan tuoreella tavalla.


Tiede ei pysty vastaamaan kaikkiin ihmiselämän perimmäisiin kysymyksiin, eikä tieteelle asetettuja rajoja tule ylittää.

Kristillinen teologia puolustaa tieteen ja tieteen tekemisen riippumattomuutta ja itsenäisyyttä, eikä tiedettä saa alistaa uskonnon tai politiikan alle. Samalla tieteen tulee edistää yhteistä hyvää ja tietoa tulee soveltaa oikein ja vastuullisesti. Lisäksi tieteen rajat täytyy tunnustaa. Tiede ei pysty vastaamaan kaikkiin ihmiselämän perimmäisiin kysymyksiin, eikä tieteelle asetettuja rajoja tule ylittää. Tieteestä ei tule tehdä uskonnon korviketta. Piispojen puheenvuoron mukaan tiedeusko perustuu virheelliseen käsitykseen sekä tieteestä että uskosta.



On siis tärkeää pyrkiä kumoamaan virheellistä ristiriitaa, sekä suhtautua positiivisesti tieteeseen että pyrkiä lisäämään tieteen ja uskonnon välistä vuoropuhelua. Jo piispa Augustinus sanoi: ”On todella häpeällistä ja vaarallista, että tällainen ihminen kuulee jonkun kristityn sekoilevan näistä asioista muka kristinuskon kirjoitusten mukaan. Tällaista on vältettävä kaikin voimin.(…) Eikä se ole vielä noloa, että jonkun ihmisen pöhköyksille nauretaan, vaan se, että ulkopuoliset luulevat meidän tekstiemme tarkoittavan jotain tuollaista.” (De Genesi ad Litteram.)


Tieteiden lahjan julkistustilaisuudessa Esko Valtaoja vaati kirkolta suoraselkäisyyttä puuttua Augustinuksen kuvailemaan toimintaan, jossa tieteiden arvoa ei kristittyjen taholta tunnisteta. Valtaojan mukaan tällaisesta sekoilusta on haittaa kirkolle, kristinuskolle ja maailmalle. Valtaoja vaatii kirkolta myös älyllistä rehellisyyttä toimia julkilausumansa mukaan.




Annika Hämäläinen - päätoimittaja

Kuvat: Unsplash.com


Lähteet:

Kirkkohallitus, 2019. Tieteiden lahja. Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa. Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 84, Kirkko ja toiminta.

#dialogi #joulukuu2019

© 2019  Etsijä on Kulttuuri-, mielipide-, tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.