• Etsijä -lehti

Naisten oikeuksien vuosisadat – Tasa-arvon toteutumiseen vielä matkaa jäljellä


Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Instagramini tarinat-osio täyttyi kauniiden kukkien ja ihanien herkkujen kuvista. Monet valveutuneet seurattavani olivat jakaneet sosiaaliseen mediaan myös painavia faktoja tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Tarinat saivat jatkoa 19.3. vietettynä Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä. Aiheen ajankohtaisuudesta ja meneillään olevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta inspiroituneena halusin etsiä lisää tietoa sukupuolten tasa-arvosta Suomessa.


Naisia toimistotöissä 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto, historian / Pietisen kokoelma


Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa, mutta parannettavaa löytyy edelleen. Naiset kohtaavat jatkuvasti lasikattoja, asiantuntijuutensa ja kykyjensä epäilyä, sekä sukupuoleensa perustuvia oletuksia. Viime vuodesta lähtien nämä ovat olleet kärjistetysti nähtävillä pääministeriämme Sanna Marinia ja muita hallituspuolueiden puheenjohtajia ympäröivässä keskustelussa. Vasta julkaistun Nato-raportin mukaan Suomen hallitukseen kohdistuu suhteettoman paljon vihapuhetta sosiaalisessa mediassa. Vähättely on arkipäivää isolle osalle naisista, vaikka sitä ei aina sanottaisikaan suoraan ääneen. Kyse on usein siitä, mitä voimme tai emme voi tehdä sukupuolen perusteella.


Paljon on kuitenkin saatu myös aikaan, kun katsotaan taaksepäin. Naisten oikeuksien eteen on tehty työtä jo miltei kahden vuosisadan ajan, ja seuraukset ovat olleet yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Joten kurkistetaanpa vähän siihen, mitä Suomessa on tähän mennessä tehty tasa-arvon hyväksi.



Tasa-arvon ensiaskeleet 1800-luvulla


Naiset ovat kautta aikain pyörittäneet arkea ja kasvattaneet lapsia näkymättömissä, samalla kantaen koko yhteiskunnan moraalia taakkanaan. Naissukupuolen huonous oli kirjattu lääketieteen, sananlaskujen ja uskonnon myötä koko yhteiskuntaan ja sitä kautta myös naisten käsityksiin itsestään. 1800-luvun puolivälissä tyttöjä aletiin kouluttamaan, ja vaurastuminen sekä yksilöllisyyden korostaminen saivat lopulta aikaan ajatuksen demokratiasta.


Vuosisadan loppupuolella Suomessa valmistuvat ensimmäiset naisylioppilaat, -maisterit ja -tohtorit. Naisten yhteiskunnallista asemaa parantamaan perustettiin Suomen Naisyhdistys sekä Naisasialiitto Unioni. Naimattomat naiset tulivat täysivaltaisiksi ja saivat yhtäläisen perintöoikeuden miesten kanssa. Viimeistään ensimmäistä maailmansotaa ja Suomen itsenäistymistä ympäröivät tapahtumat muuttivat yhteiskuntaa niin perustavanlaatuisesti, että jokaisen panosta sen kehittämiseen tarvittiin. Naisten matka kohti tasa-arvoa oli alkanut.

1900 – Edistyksen vuosisata


1900-luvulla naisten mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä olivat suuremmat, kuin yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella. Naisten terveys, taloudellinen tilanne ja koulutus parantuivat, ja samalla työn luonne muuttui maatilan askareista toimistotyöksi.


Suomalaiset naiset saivat vuonna 1906 äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa valtiopäiväuudistuksen seurauksena. Tämän jälkeen tehtävänsä aloittivat ensimmäiset naiskansanedustajat. Hieman myöhemmin vuonna 1917 saatiin yleinen äänioikeus myös kunnallisvaaleissa.


Vuosisadan alussa koettiin myös muita yhteiskunnallisia uudistuksia. Aviovaimo sai olla ansiotyössä ilman miehensä suostumusta, ja hieman myöhemmin vapautui kokonaan aviomiehen holhouksesta. Naiset saivat myös opiskeluoikeuden yliopistossa, eikä erikoislupia moiseen enää tarvittu. Lakiin kirjattiin naisten olevan miesten lailla yhtä päteviä hoitamaan valtion virkoja. Ensimmäinen äitiysavustuslaki 1937 säädettiin varattomien äitien lapsien turvaksi.



Naisten työsuhteet ovat miehiä useammin osa-aikaisia ja määräaikaisia. Työntekijöistä prosentuaalisesti eniten naisia on sosiaali- ja terveyspalveluissa, vähiten taas rakentamisen alalla. Kuva: Unsplash


Vuosisadan puolivälissä edistyttiin naisten terveyttä koskevissa asioissa. Abortti sallittiin lääketieteellisin perustein vuonna 1950, ja e-pilleri tuli käyttöön noin kymmenen vuotta myöhemmin. 1970-luvulla abortti sallittiin myös sosiaalisista syistä ja kierukat tulivat markkinoille. Raskaus voitiin nyt suunnitella, ja sen ansiosta naiset pystyivät keskittymään työntekoon ja yhteiskunnan elintaso nousi. ILO:n samapalkkaisuussopimuksen hyväksymisen myötä naisille tuli nyt myös maksaa samasta työstä samaa palkkaa kuin miehille. Todellisuudessa palkkaerot eivät ole vieläkään merkittävästi vähentyneet.


Vuosisadan loppupuolella tapahtui lyhyen ajan sisällä paljon lakiuudistuksia. Syrjintä kiellettiin työsopimuslaissa ja YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen avulla. Tasa-arvolaki astui voimaan 1987, ja perustuslaki kielsi sukupuoleen perustuvan syrjinnän vuonna 1995. Vanhemmat saivat nyt myös oikeuden jakaa vanhempainvapaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Naimisiin mennessään naisen ei tarvinnut enää ottaa miehensä sukunimeä, ja lapsille voitiin antaa äidin tai isän sukunimi. Avioliitossa tapahtuneesta raiskauksesta tuli rikos vuonna 1994.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko salli naisten vihkimisen pappisvirkaan vuodesta 1986 alkaen. Vuodesta 1995 lähtien naisten oli mahdollista osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Pitkin vuosisataa perustettiin myös lukuisia naisten aseman parannusta ajavia yhdistyksiä, jotka olivat vaikuttamassa uudistusten syntyyn.

Aktiivista työtä vielä seuraavat 100 vuotta


2000-luvulla naiset alkoivat vihdoin nousta korkeampiin virkoihin, kuten presidentiksi, pääministeriksi, evankelisluterilaisen kirkon piispaksi ja puolustusvoimien kapteeniksi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun nousivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, jotka edistävät kaikkien naiseksi itsensä kokevien oikeuksia.


Muutos on aina edellyttänyt aktiivisia vaikuttajia, jotka ovat puskeneet uudistuksia läpi, kyseenalaistaneet vallitsevia rakenteita ja osanneet vaatia parannuksia. Kansainvälisen naistenpäivän tehtävä on edistää naisten asemaa ja kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka eivät vielä ole valmiita. Esimerkiksi naisen euro on edelleen pienempi kuin miehen, mikä selittyy heikommalla työelämäasemalla. Maailman talousfoorumin mukaan tasa-arvo voidaan saavuttaa vasta noin sadan vuoden päästä.


Joten rakas kumppanini tai ystäväni, seuraavana naistenpäivänä voit ostaa minulle kukkia ja suklaata, sillä ne tuovat aina iloa. Mutta lupaathan samalla toimia aktiivisesti naisia syrjiviä rakenteita ja ajatusmalleja vastaan vuoden jokaisena päivänä.




Ronja Kantola

Kirjoittaja on kulttuurintutkimuksen yliopisto-opiskelija, joka ei samaistu lainaukseen ”kaiken takana on nainen”, sillä ei ajattele naisen paikan olevan kenenkään takana.



Kirjallisuutta:

Maailman talousfoorumin Global Gender Gap -raportti: https://www.weforum.org/reports/gender-gap-2020-report-100-years-pay-equality


Kokkonen, Yrjö & Maria Stenroos 2021. Nato-raportti kertoo Suomen hallituksen olevan poikkeuksellisen vihakampanjan kohde somessa – Marin: ”Naiset johtavat hallitusta, Get over it”. YLE, 18.3.2021. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11842996


Utrio, Kaari 2006. Suomen naisen tie. Pirtistä parlamenttiin. Helsinki: Tammi.


#maaliskuu2021

© 2019  Etsijä on Kulttuuri-, mielipide-, tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

 

Etsijä-lehden saavutettavuusseloste