Maailmanhistorian kuuluisin rikosprosessi, päättyi pitkäperjantaina Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.
Mutta mitä olisi käynyt, jos oikeudenkäynti olisi käyty Suomen rikosoikeudenkäyntilain mukaan? Tähän kysymykseen vastauksen antoi Rikosprosessipassio-tili, joka julkaistiin tänä keväänä Twitterissä.
Rikosprosessipassio livetwiittasi pääsiäistä edeltäneet raamatulliset tapahtumat Suomen rikosprosessioikeuden mukaan. Tiliä päivittivät prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää sekä korkeimman oikeuden esittelijäneuvos Ville Hinkkanen.
Twiittaaminen alkoi palmusunnuntaita edeltäneenä perjantaina rikostiedustelulla, jonka jälkeen siirryttiin esitutkintaan.
”Jeesuksen käytyä kotikaupungissaan Nasaretissa neljännesruhtinas Herodes arvioi saamansa rikostiedusteluaineiston perusteella, että Jeesuksen toiminta ylittää esitutkintakynnyksen. Jeesusta on syytä epäillä rikoksesta.”
”Jeesuksen rahaliikenne otetaan seurantaan, kun hän maksaa temppeliveron kalan suusta poimitulla hopearahalla (PolL 4:3.1).”
”Kansanjoukot levittävät tielle vaatteita ja palmunlehviä. Tämä on tieliikennelain (TLL, 267/1981) 62.1 §:ssä kielletty. Menettely tulee arvioitavaksi TLL 103 §:ssä tarkoitettuna liikennerikkomuksena tai RL 23:11a:ssa tarkoitettuna liikenteen häirintänä.”
Viranomaisten toiminta Jeesusta kohtaan on hyvin kyseenalaista, josta Rikosprosessipassio useasti muistuttaa.
Jeesuksen ja hänen opetuslastensa toiminta herättää siis viranomaisten kiinnostusta useammankin lainpykälän näkökulmasta. Seuraavaksi edetään kiirastorstaihin, jolloin Juudas astuu kuvioihin.
”Ylipapit päättävät maksaa Juudakselle vihjepalkkiona 30 hopearahaa, tuloverolain (1535/1992) 92 b §:n 2 kohdan mukaisesti verottomana.”
”Juudas Iskariot osoittaa Jeesuksen suutelemalla tätä. Nykyisin tunnistaminen osoitetaan eri tavalla.”
Näin Jeesuksen tilanne alkaa heikentyä. Viranomaisten toiminta Jeesusta kohtaan on hyvin kyseenalaista, josta Rikosprosessipassio useasti muistuttaa.
”Ylipappien motiivit eivät tosin liity pelkästään oikeudenkäyntien nopeustavoitteeseen vaan siihen, että heillä on tarve saada epäilty kiinniotetuksi ja tapetuksi ennen pääsiäistä, jottei kansa häiriintyisi. Tämä ei ole perustuslain kannalta hyväksyttävää.”
”Miehet, joiden käsissä Jeesus on, pilkkaavat ja lyövät häntä ja peittävät hänen silmänsä. Tämä menettely ei täytä alkuunkaan ETL 5:7:ssä asetettuja vaatimuksia kuulusteltavan kohtelusta. Ja muutenkin kuulustelun saa vain poikkeuksellisesti pitää klo 22:n ja 7:n välisenä aikana.”
”Ylipapit päättävät luovuttaa Jeesuksen tuomittavaksi Pilatukselle. Päätös vaarantaa tuomioistuimen riippumattomuuden. Nykymenettelyssä syyttäjä ei saa valita tuomaria (TuomioistuinL 8:7).”
Oikeusprosessissa rikotaan siis useita Suomen lakeja, perustuslakia myöten. Lisäksi Jeesus osallistuu oikeudenkäyntiinsä ilman avustajaa, mitä voidaan pitää oikeusturvaongelmana. Etenkin kun rangaistukseksi haetaan kuolemantuomiota.
Normaalisti oikeusprosesseissa käsittely on perusteellisempi ja osapuolilla on valitusmahdollisuus korkeampaan oikeusasteeseen.
Twiittaaminen historiallisista tapahtumista kahden tuhannen vuoden takaa ei varmasti ole helppoa. Esimerkiksi Jeesuksen oikeusprosessissa esitutkinta ja syyteharkinta sekoittuvat yhteen erikoisella tavalla.
Esitutkinta ja syyteharkinta päättyvät pitkäperjantaina, jonka jälkeen siirrytään suoraan pääkäsittelyyn ja rangaistuksen täytäntöönpanoon. Normaalisti oikeusprosesseissa käsittely on perusteellisempi ja osapuolilla on valitusmahdollisuus korkeampaan oikeusasteeseen.
Rikosprosessipassiossa huomautetaan toisestakin menettelytavasta, joka ei kestä päivänvaloa. Nimittäin oikeuden äänestykseen eivät osallistu tuomioistuimen jäsenet, vaan käräjäyleisö.
Lisäksi Suomen lain valossa erikoista on, että Pilatus armahtaa murhaaja Barabbaksen. Armahduksesta voi päättää vain tasavallan presidentti, joka päättää asiasta oikeusministerin esittelystä.
Jeesuksen tuomio julistettiin heti pääkäsittelyn lopuksi, eikä kansliasta kirjallisesti annettavaa kansliatuomiota tarvinnut jäädä odottelemaan. Menettelyssä siirryttiin suoraan rangaistuksen täytäntöönpanoon, joka suoritettiin ristiinnaulitsemalla.
”Joosef Arimatialainen ottaa Jeesuksen ruumiin, käärii sen pellavavaatteeseen ja panee kalliohautaan läheiseen puutarhaan. Yksityisen haudan paikka tulee selvästi merkitä (HautaustoimiL 16.1 §), joten hän vierittää hautakammion ovelle suuren kiven.”
Jännitysnäytelmä päättyi tähän. Loppu onkin historiaa - ja ennen kaikkea kristinuskon ydinsanomaa.
Rikosprosessipassio oli etevästi toteutettua oikeustieteen ja kristinuskon tapahtumien popularisointia.
Rikosprosessipassio päättyi täytäntöönpanoon, sillä sen ”jälkeiset tapahtumat (tai tapahtumatta jäämiset) eivät enää kuulu rikosprosessioikeuden alaan”. Ylösnousemuksesta olisikin varmasti ollut vaikea kirjoittaa oikeustieteen näkökulmasta, joten se on perusteltua jättää jokaisen henkilökohtaisen tutkiskelun varaan.
Oikeudenkäynnin lisäksi Rikosprosessipassio tekee samalla yksityiskohtaisia huomioita tapahtumiin liittyvästä sääntelystä, esimerkiksi lampaasta ja väliverhosta.
”Tapana on teurastaa pääsiäislammas. Lampaan saa teurastamon ulkopuolella teurastaa vain puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen järjestämässä pelastautumisharjoituksessa annettavan selviytymiskoulutuksen yhteydessä (VNA 1258/2011 4 § 7 k).”
”Temppelin väliverho repeää kahtia. Ks. ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017).”
Rikosprosessipassio oli etevästi toteutettua oikeustieteen ja kristinuskon tapahtumien popularisointia. Pääsiäistä edeltäneet tapahtumat ovat monille hyvin tuttuja, mutta nykyisen lainsäädännön silmin tilannetta on harva pohtinut. Siksi vastaanotto Twitterissä oli hyvin ilahtunut. Monet twiittejä kommentoineet kehuivat toteutusta, jossa historiallinen konteksti ja nykylainsäädäntö sekoitetaan toisiinsa kekseliäällä tavalla.
Koronakeväänä pääsiäisen viettäminen ei muutenkaan onnistunut monien perinteiden mukaan, joten passio tarjosi viihteellisen tavan seurata historiallisia tapahtumia. Tilanteessa saatiin sovellettua laadukasta ammattiosaamista suuren yleisön populaariksi pääsiäisviihteeksi. Ja tili löytyy vieläkin Twitteristä, joten sen twiitit ovat edelleen ilahduttamassa kiinnostuneita.
PS. Lopuksi Hinkkanen ja Vuorenpää monen oikeustieteiden opiskelijan harmiksi kuitenkin ilmoittivat, että rikosprosessipassiota seuraamalla ei edes näin etäopintojen aikakaudella pysty kompensoimaan opintoihin kuuluvaa opintojaksoa oikeudenkäyntien seuraamisesta.
Toni Ahva
Kuvat: Unsplash.com