• Etsijä -lehti

Kuka pelastaa ihmisen itseltään tänään?



Maailmanloppu ja Godzilla ovat alusta alkaen kulkeneet käsi kädessä. Ensiesiintymisessään Godzilla oli itsessään maailmanloppu, hallitsematon voima, joka tuhosi tieltään niin ihmiset kuin rakennuksetkin. Uusimmissa elokuvissa Godzillasta on puolestaan tehty ihmisen lemmikki, joka välillä karkaa näkymättömästä hihnastaan tuhoten muutaman kaupungin täynnä nimettömiä ja kasvottomia siviilejä. Ihmisestä riippumattoman maailmanlopun elementit ovat saaneet siirtyä CGI-grafiikan täyteisen toiminnan tieltä. Ja tärkeintä on tietenkin ihmisen selviytyminen piittaamatta aiheuttamastaan tuhosta.



Ydinasekritiikkiä ja hirviöitä


Alkuperäinen vuoden 1954 japanilainen Godzilla luotiin kuvaamaan II Maailmansodan ydinpommien aiheuttamaa tuhoa Hiroshimassa ja Nagasakissa. Elokuvan samaistuttavuuden ja ydinasekritiikin vuoksi se saavutti valtavan suosion japanilaisen yleisön keskuudessa.


Amerikkaan elokuva saapui kaksi vuotta myöhemmin. Elokuva editoitiin uudelleen ja kaikki suorat viittaukset atomi- ja vetypommien aiheuttamiin tuhoihin jätettiin pois. Päähenkilöksi asetettiin yhdysvaltalainen toimittaja ja uudeksi nimeksi valikoitui ”Godzilla, King of the Monsters!”. Sensuroitu versio oli ainoa saatavilla oleva ”alkuperäinen” Godzilla elokuva Japanin ulkopuolella, kunnes vuonna 2004 alkuperäinen Godzilla sai maailmanensi-iltansa.


Jatko-osien jatko-osia kuitenkin riitti ja ne esittelivät pitkän liudan uusia hirviöitä. Myös Godzilla-franchisen omistajat ja tuottajat ehtivät vaihtua moneen otteeseen vuosikymmenten aikana. Vuonna 2014 amerikkalainen Legendary Pictures julkaisi uuden menestyksekkään version Godzillasta ja vuonna 2019 julkaistiin elokuvan toinen osa, Godzilla: King of the Monsters.



Vuoden 1954 japanin Godzillan juliste. Kuva: Wikimedia commons.


Godzilla II - ydinaseen matka maailman pelastajaksi


Tässä vaiheessa lienee viimeistään soveliasta varoittaa vuoden 2019 Godzilla elokuvan juonipaljastuksista.


Lyhyesti elokuvan juoni kulkee seuraavasti: eräs utilitaristinen tutkija herättää tahallaan useita hirviöitä, jotta maapallon luonnollinen tasapaino palautuisi. Jumalan leikkiminen kuitenkin kostautuu, ja hirviöt pääsevät vapaaksi tuhoten kaupunkeja ympäri maailmaa. Godzilla ja lohikäärmettä muistuttava Gidora, taistelevat hirviöiden johtajuudesta. Ihminen päättää puuttua peliin ja tiputtaa voimakkaan pommin taistelevien hirviöiden päälle. Vain Godzilla haavoittuu ja Gidora jää hallitsemaan maata. Tutkijaryhmä toteaa Godzillan elvyttämisen olevan ainoa tapa pelastaa ihminen, joten he matkaavat Atlantikseen räjäyttämään atomipommin Godzillan vierellä. Steroideilla pumpattu Godzilla nousee merestä, voittaa Gidoran ja palaa takaisin mereen muiden hirviöiden kera.


Ihmiskunta on näin jälleen pelastettu ja Godzillan alkuperäinen ydinasekritiikki on käännetty päälaelleen. Godzillan elvyttämiseksi räjäytetty ydinase ei kerro juuri mitään sen aiheuttamasta tuhosta. Joku voisi nähdä tämän pahan muuttumisena hyväksi, jolloin ihmisen luomasta kauhusta tehdään jotain hyvinvoinnille välttämätöntä.


Kuten aikaisempi kaimansa, myös uusin Godzilla elokuva on kääntänyt alkuperäisen tarinan teemat päälaelleen. Sen sijaan, että elokuva olisi kritisoinut aseiden käyttöä (puhumattakaan atomipommeista), mässäili se usein käsiaseiden ja erilaisten pommien välttämättömyydellä. Aseiden uhreille ei juurikaan osoitettu myötätuntoa ja kuolleet sivuhahmot painuivat elokuvan edetessä unholaan.





Luonnollinen maailmanloppu?


Uusimmissa elokuvissa Godzillasta on tehty luonnon vihan ilmentymä, ja elokuvassa yritetäänkin hirviöiden avulla palauttaa maan luonnollinen tasapaino. Elokuvan ekoterroristipahis kertoo tuon tasapainon horjuneen, kun ihminen on ylikansoittanut ja saastuttanut elinympäristönsä. Hirviöt ovatkin siis vain maan oma puolustusjärjestelmä ja ratkaisu ihmisen luomiin ongelmiin. Näin Godzillasta luotiin antisankari, joka auttaa pelastamaan ihmisen omasta sotkustaan.


Maailmanloppu on nähty lähes aina ihmisen toiminnan aiheuttamana, oli kyseessä sitten ikivanha juutalaiskristillinen eskatologinen ajattelu tai nykyisten ympäristötuhojen myötä tuleva ilmastonmuutos. Etenkin kristillisessä perinteessä ihminen on kuitenkin syyllisyydestään huolimatta fyysisesti täysin avuton maailmanlopun saapuessa. Uusissa Godzilla elokuvissa ihminen ei kuitenkaan ole täysin avuton suuren pahan saapuessa, vaan taistelee tätä vastaan sinnikkäästi.


Vanha kuva ihmisen heikosta roolista maailmanlopun koittaessa antaa huonon esimerkin sille, miten nykypäivän uhkiin pitäisi suhtautua.

Myös meidän arjessamme uhkaavimmat maailmanlopulliset kuvat johtuvat oman käytöksemme seurauksista. Elokuvassakin mainitut ilmasto-ongelmat ovat elävä osa meidän arkeamme, vaikka merien mikromuovista ja kuivuuden aiheuttamista maastopaloista ei synnykään suuria ja näyttäviä ihmisen olemassaoloa uhkaavia hirviöitä. Meidän hirviömme ovat usein pieniä ja hajallaan olevia, eikä koko Yhdysvaltain armeijan tarvitse saapua ydinpommeineen auttamaan.


Elokuva antaakin päällepäin hyvän kuvan aktiivisesta taistelusta aiheuttamaamme pahaa vastaan, mutta vierittää vastuun lopullisesta ratkaisusta pois ihmisen harteilta. Ihmisen toiminnan seuraukset nostetaan elokuvassa esille, mutta niille ei kuitenkaan kyetä esittämään lopullista ratkaisua. Vanha kuva ihmisen heikosta roolista maailmanlopun koittaessa antaa huonon esimerkin sille, miten nykypäivän uhkiin pitäisi suhtautua.


Me tuskin kuitenkaan näemme Godzillan kaltaisen pedon nousevan merestä ja auttavan meitä säilyttämään oman nahkamme. Meidän tulisi käsittää, että meidän oman toimintamme ja ajatustapojemme muuttaminen on ratkaisu maailman ongelmiin. Ymmärtääkö ihminen siis joskus, että itseltään ihmistä ei pelasta kukaan muu kuin hän itse?



Aino Vihonen



Kuvat: Unsplash.com, Wikipedia

#toukokuu2020

© 2019  Etsijä on Kulttuuri-, mielipide-, tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.